 |
PUTOAMINEN
Huolimattomasti kirjoitetussa uutisoinnissa käytetään joskus
termiä putoaminen kun kirjoitetaan onnettomuuteen joutuneesta koneesta.
Lentokone voi kyllä pudota, mutta vain jos se hajoaa ilmassa ja koneen
kappaleet putoavat maahan. Jos kone on ehjä ja ohjattavissa, se ei
putoa.
Ne tapaukset,
joissa ehjä lentokone törmää vaikkapa vuoren kylkeen
ovat törmäämisiä maastoon. Kyseessä on 1990-luvun
yleisin onnettomuustyyppi, josta tutkimuskertomuksissa käytetään
termiä Controlled Flight Into Terrain (CFIT) eli ohjattu lento päin
maastoa. Koneessa ei ole vikaa, mutta ohjaajat arvioivat olinpaikkansa
väärin ja kone törmää maahan, useimmiten huonossa
näkyvyydessä tai vähintäinkin pimeässä.
CFIT-onnettomuuksien määrä on viime vuosina vähentynyt.
Yhä useampi lentokone on varustettu maaston läheisyydestä
varoittavalla laitteistolla (Ground Proximity Warning), ja ne ovat pienentäneet
maastoon törmäämisen riskiä. Uudempi järjestelmä,
90-luvulla kehitetty Enhanced Ground Proximity Warning System on vielä
tehokkaampi. Se varoittaa myös koneen edessä olevasta maastosta.
Oikean
termin löytyminen ilmailusta kirjoitettaessa ei välttämättä
ole helppoa. Englannin kielessä on varsin käyttökelpoinen
yleistermi crash, jos puhutaan lento-onnettomuudesta. Se on melko neutraali
ilmaus, vaikka ei kerro kovin tarkkaan mitä on tapahtunut. Vastaavaa
lyhyttä ja nasevaa ilmaisua suomenkielessä ei taida olla.
|
