 |
YLÖSVETO
Kun laskeutuva lentokone lähestyy kenttää, se lentää
yleensä suoraan kohti kiitotietä ns. finaalissa usean kilometrin
matkan. Kone on tällöin selvitetty (ts. saanut luvan) lähestymiseen,
mutta ei vielä laskeutumiseen. Lennonjohto antaa selvityksen laskeutumiseen
vasta kun kone on muutaman kilometrin päässä kiitotien
alkupäästä. Laskeutumisluvan antamisen edellytyksenä
on, että kiitotie on vapaa. Jos edellä on laskeutunut kone,
sen on ehdittävä rullata pois kiitoradalta eikä seuraavana
lähtövuoroaan odottava kone saa rullata kiitotielle.
Kiitotiellä ei myöskään saa olla ajoneuvoliikennettä.
Mikäli kaikki nämä edellytykset eivät täyty,
lähestyvä kone keskeyttää lähestymisen eli tekee
ns. ylösvedon. Moottoreihin lisätään lentoonlähtötehot,
nokka nousee, kone nousee korkeammalle, kaartaa takaisin tulosuuntaansa
ja jonkin aikaa lennettyään aloittaa uuden lähestymisen.
Ylösveto voidaan tehdä myös huonossa säässä,
mikäli heikko näkyvyys jatkuu alle ns. minimin, eivätkä
ohjaajat saa kiitotietä näkyviin tietyn (ratkaisu)korkeuden
sivuuttamisen jälkeen.
Ylösveto ei ole vaaratilanne. Pikemminkin päinvastoin, tekemällä
ylösveto vältetään vaaratilanteen kehittyminen.
Varsinkin
kaksimoottorikoneilla ylösvedon teko matalalta voi tuntua hurjalta,
koska pienemmissä kaksimoottorisissa matkustajakoneisa on tehoylijäämää
ja kone on suuria laajarunkoisia selvästi kevyempi - se lähtee
ylös melko jyrkässä kulmassa.
|